Nelisenkymmentä laulunhaluista saapui Koskelaisseuran kutsumana Myllyrantaan jokakeisäiseen lauluiltaan. Vai kutsuisiko tätä Allsång på Myllyranta. Olli Urmas aloitti illan soittamalla Matti Heinosen kappaleen ”Paimionjoen Partailla”. Sen jälkeen Jukka Ahola johti yhteislaulua. Laulettiin ”vanhoi tutui laului. Olli säesti haitaril, ja Jukka laulo ja muutki”, lainataakseni vähän ontuen Piikan tekstiä lauluillan ilmoituksesta.
Emme olleet pessimistejä, kun kannoimme penkit ulos. Sadepilviä purjehti ohitse ja vasta kahvitauon jälkeen, illan jo ollessa lopuillaan, yksi pilvensuttura antoi vähäisen määrän vettä niskaamme. Monet olivatkin tähän varautuneet sadetakein ja -varjoin, niin että laulantaa ei sateen takia tarvinnut keskeyttää.
Aihearkisto: Yleinen
Pyöräretki Patakoskelle
Keväällä hallituksen kokouksessa pohdittiin kesän tapahtumia. Viimevuonnahan tehtiin pyöräretki Sorvastolle, jonka taloista Lehtin Taisto oli koonnut tarinoita. Päätimme tehdä tänä vuonna pyöräretken Patakoskelle. Kun mietimme, että kuka Patakosken kylän taloista kertoilisi, tuli esille Patakosken oma poika, Koskelaisseuran jäsen, joka on hallituksessakin istunut varapuheenjohtajana, eli Tuomolan Matti. Matti saatiinkin suostumaan neuvottelujen jälkeen. Piika on joskus hyvä siinä.
Pyöräilyyn lähdettiin torilta 18.6. klo 15. Peräti seitsemästä kymmenestä talosta Matilla riitti kerrottavaa. Olihan toki Patakosken kylän taloista tietäviä muitakin ja Matti, vaikka piti enimmät puheet, ei ollut kuitenkaan ainoa äänessä.
Puolenvälin paikkeilla tulimme Urolan laavulle levähtämään ja nauttimaan eväitä ja huolehtimaan nestetasapainosta, koska helleraja ylittyi tänäkin päivänä reippaasti. Matka kesti taukoineen lähes tasan 3 tuntia. Mukana oli 30 henkeä.
Kävelyretki Hämeenvahan kivelle ja Hämeenojan maisemiin.
Muutamat meistä lähtivät autoin Nuortentuvan pihalta, mutta suurempi osa oli tullut sovitulle paikalle Mäkipostin nurkille polkupyörin.
Yhteensä 24 henkeä oli täydellinen kevätilta houkutellut paikalle. Kävelimme pienen matkaa pellon reunaa kinttupolun päähän. Siitä ei ollutkaan sitten pitkä matka tuolle mahtavalle kiven järkäleelle. Ketterimmät kiipesivät kiven kylkeen asetettuja tikkaita pitkin kiven päälle eväitänsä syömään.
Pertti Salminen kertoi Aleksi Kiven saaneen tuosta kiveen liittyvästä perimätiedosta aiheen Jukolan veljesten pakenemisesta Viertolan isännän härkiä hiidenkivelle. Myöskin kiven todellisemman tarkoituksen hän selvitti näyttämällä kiveen hakatut vuosiluvun 1877 ja numeron 23. Tuona vuonna on maanmittari käynyt ja merkinnyt kuntien ja läänien väliset rajapyykit numeroin.
Jo vanhemmassa kartassa Hämeenvaha näkyy rajapyykkinä vuodelta 1786 ja siinä kartassa se näkyy numerolla 6. Myöhemmin on jostain syystä rajoihin tehty mutkia, niin että rajapyykkien määrä on kasvanut.
Kiveltä jatkoimme kävelyä kohti Hämeenojan notkoa, jossa kasvaa jättimäinen haapa, jonka ympärysmitaksi saatiin 262cm.
Maisema haavan ympäristössä on, voisi melkein sanoa, henkeä salpaava. Monenkin kävelijän mielestä se olisi merkittävä suojelukohde.
Retki oli kaikilta osin hauska ja mielenkiintoinen. Emmeköhän löydä toisia vastaavia retkikohteita vastakin.














Siivoustalkoot
Koskelaisseura haastoi tänäkin vuonna siivoustalkoisiin yhdistyksiä ja yksityisiä ihmisiä, eikä ollenkaan huonosti mennytkään, sillä 32 innokasta siivoajaa saapui nauttimaan raikkaasta, auringonpaisteisesta ilmasta. Huolimatta kylän siististä yleisilmeestä roskapusseja kertyi yli 30, jotka ilmoitetaan Miljoona Roskapussia kampanjaan. Kun kyläraitit oli käyty läpi, talkooväki saapui Myllyrantaan, jossa kunnanjohtaja Henri Partanen oli laittanut grilliin tulet ja väki sai syödäkseen maittavat makkarat hyvin tehdyn työn päätteeksi.
Ennen-jälkeen kuvia
Seuran kevätkokouksessa 25.3.2023 pidetyn kuvaesityksen kuvat. Joistakin paikoista on kolmekin eri ikäistä kuvaa, useimmista kaksi.

Kuvattu joen suuntaan. Rakennuksia ja peltoa joen molemmin puolin. Museovirasto Matti Poutvaara 1960-luku. 
Paimionjoen pohjoisrantaa Partelan kylässä Miika Mikkola 11.10.2020 
Kuvattu tieltä kohti maatilaa. Peltoa joen molemmin puolin. Museovirasto Matti Poutvaara 1960-luku. 
Paimionjoki Jättälässä. Matti Mikkola 1981. 
”Tausanluhta” Hämeen Härkätie Jättälä. Miika Mikkola 19.6.2022 
Siltatyömaa. Matti Mikkola 1978 
Liipolan silta. Miika Mikkola 8.4.2020 
Syksyistä peltoa ja rakennuksia. Kotiseutukokoelma 287. 
Kampelan kauppa vanhan Hongistontien varrella. Miika Mikkola. 7.11.2020 
Hongistontie ja Vähäjoki. Miika Mikkola 7.11.2020 
Vanha Hongistontie. Matti Mikkola 1970-luku. 
Vanha Hongistontie kuvattuna Pohjolantieltä. Miika Mikkola 410.2022 
Heinäseipäitä. Museovirasto 1930-luku. Rakennukset vasemmalta: Talolan koulu, Ikkarmäki, Nuortentupa, Nummila. 
Vinarintie. Matti Mikkola 1980-luku. Keskellä Talolan koulu. 
Vinarintie. Miika Mikkola 4.3.2023 
Heinäseiväskuvan kuvauspaikan näkymä nykyään Hongistontien varrella. Miika Mikkola 4.3.2023 
Postitoimisto. Matti Mikkola 1970-luku. 
Osuuspankki ja Kirkkopuisto. Miika Mikkola 4.6.2021 
Ojasen korjaamo. 1940-luku. 
Kosken Seo. Miika Mikkola 7.3.2021 
Kuvattu kohtisuoraan tien (kadun) suuntaan. Taloja molemmin puolin. Oikealla osittain näkyvässä talossa matkustajakodin ja kahvilan kyltit. Museovirasto Matti Poutvaara 1960-luku. 
Hämeen Härkätie ja kirjasto. Miika Mikkola 4.10.2020 
Tehdas- ja asuinrakennuksia joen varrella. Lapsia rannalla. Museovirasto Matti Poutvaara 1960-luku. 
Myllymiljöö. Martti Vainio 1990. 
Myllyranta. Miika Mikkola 20.3.2021 
Kuvattu joen ja pellon yli kohti maatilaa. Museovirasto Matti Poutvaara 1960-luku. 
Sorvastonjärvi ja Mattarin talo. Matti Mikkola 1980. 
Muuttolintuja ja Sorvastonjärvi. Miika Mikkola 31.3.2021. 
Hämeen Härkätie. Google 2009. 
Hämeen Härkätie. Miika Mikkola 9.10.2021. 
E.Rantasen kangaskauppa lautavuoratussa talossa. Museovirasto Matti Poutvaara 1960-luku. 
Riitan kampaamo keltaisessa talossa. Miika Mikkola 19.1.2020. 
Fallströmin leipomo. 1910-luku. Kuva kirjasta Kosken Historia. 
”Värkkäämö” Miika Mikkola 13.12.2020 
Heratie kuvattu kellotapulista. Etualalla toinen vanhoista viljamakasiineista. Matti Mikkola 1970-luku. 
Kellotapulin ympäristöä. Miika Mikkola 17.8.2019. 
Tuimalan Isotalo. Matti Mikkola 1970-luku. 
Tuimalan Isotalo ja Kirkko kuvattu Pappilantien uuden kerrostalon katolta. Matti Mikkola 1979. 
As Oy Tohtori-Mikon puiston parkkipaikan reunalta voi vielä löytää Isotalon rakennusten kivijalkoja. Miika Mikkola 11.6.2019. 
Myllymiljöö. Olavi Hurmerinta 1951. Isokokoinen teos löytyy Osuuspankin auditorion aulasta. 
Patakoski 18.4.2021





















