KOSKELAISSEURA RY
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2022 Y-tunnus 1526461-5
Vuosi oli seuran 38. toimintavuosi. Uudet muokatut säännöt otettiin käyttöön syksyn alussa. Vuoden aikana mielipidettämme kysyttiin sekä kunnan kaavasuunnitelmiin että seurakunnan esteettömän wc:n suunnitteluun, mikä kertoo luottamuksesta yhdistystämme kohtaan. Yhdistys osallistui myös valitukseen Martinkosken seurakunnan liittämisestä Saloon. Myllytuvan kunnostus etenee kovin hitaasti, mutta muuten toiminta on vireää. Seuran talous on edelleen hyvä.
Jäsenistö
Seuran vuosijäsenmaksu oli edelleen 10 €, ainais- tai yritysjäsenmaksua ei ole käytössä. Ainaisjäsenmaksun maksaneita oli elossa 112 ja vuosijäsenmaksun suoritti 158 Henkilöä, jäsenmäärä siis yhteensä 270.
Johtokunta/hallitus
Kahdeksanjäsenisen johtokunnan/hallituksen muodostivat Heikki Jalli, Liisa Koisaari, Eija-Liisa Kulo, Riikka Laine, Taisto Lehti, Esa Mäkelä, Johanna Mäkitalo ja Heikki Rantanen.
Toimihenkilöt
Seuran puheenjohtajana toimi viidettä vuotta peräkkäin Marjatta Piika Vainio, varapuheenjohtajana Esa Mäkelä ja sihteerinä Johanna Mäkitalo. Toiminnantarkastajana oli Aimo Suikkanen ja varalla Osmo Korhonen. Kirjanpidon hoiti tilitoimisto Noste Oy.
Kokoukset
Johtokunta kokoontui 8 kertaa, mm.Piikan, Eija-Liisan, Riikan ja Johannan luona. Yksi kokous pidettiin Katteluksen Kesälän viehättävässä ”mummumtuvassa” Pirkon kutsumana. Juokseva pykälänumerointi eteni §1776 – § 1843.
Yleiset kokoukset kevät- ja syyskokous pidettiin POP-pankin auditoriossa. Kevätkokouksessa 12.4. hyväksyttiin seuran sääntömuutos ja kokouksen päätteeksi matkustettiin Risto Raunion ”Jäätikköelämää”- kuvaesityksen myötä Antarktikselle ja Huippuvuorille. Osallistujia 31. Syyskokous pidettiin 17.11. ja sen perään FM Kirsi Laine selvitti Tuimalan ja Talolan kylien historiaa. Osallistujia 32.
Julkaisut
Järjestyksessään 31. Koskelainen-lehti painettiin edelleen Sälekarin Kirjapainossa, painosmäärä 750 kpl, hinta 10 €. Lehden toimituskuntaan osallistuivat Piika, Irma Vesanen ja Esa Mäkelä. Ilmaiskappaleita kirjoittajille, talkoolaisille ja muille yhteistyötahoille jaettiin n. 60. Lisäksi n. kymmenelle vuoden aikana Koskelle muuttaneelle jaettiin tervetulotoivotuksena ilmainen lehti. Lehti oli myynnissä Kosken Osuuspankissa, Rautiaisen Sähköliikkeessä, Joulukaupassa ja Rautanet-Koskessa. Johtokunta jakoi taas talkoilla omalle paikkakunnalle menevät lehdet, koska postimaksu oli noussut jo 4,20 euroon.
Lisäksi tilattiin Summit mediasta Mäkelän Esan kuvista 100 kpl joulukortteja ja 3×50 kpl eri kuvista. Hallitus oli pettynyt kortteihin, mutta laskuakaan ei tullut vaihtokauppana oikeudesta käyttää Esan kohauskuvia.
Tapahtumat ja muu toiminta
Kuutamohiihto järjestettiin taas 15.2. Tapalassa Pikku-Lausaaren laavulle. Olosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset, mutta kuun tiedettiin olevan täysi kun katsottiin allakasta. Osallistujia 10.
Veteraanipäivänä 27.4. puheenjohtaja kävi laskemassa kukat veteraanien, lottien ja kotirintamanaisten kivelle kunnianosoituksena heidän työlleen.
Yhdistys haastoi kuntalaisia mukaan yhteiseen keskustan siivouspäivään la 7.5. Roskat kerättiin katujen ja kävelyreittien varrelta, yleisiltä pihoilta sekä teiden varsilta pari kilometriä ohi taajaman. Kunta järjesti säkit ja lavan ja kunnanjohtaja Henri Partanen tuli paistamaan makkaraa Myllyrantaan. Osallistujia ehkä 18.
Talolan alakoululaisille järjestettiin ”perinnepäivät” toukokuussa Myllyrannassa. Luokat tulivat ryhmittäin peräkkäisinä päivinä, heille kerrottiin myllyistä, esiteltiin Myllytupaa ja vanhoja esineitä ja halukkaat saivat veistää kaarnaveneitä tai kokeilla pajunvitsan vääntämistä. Grillimakkarat kuuluivat tietysti myös päivään. Parasta lapsista oli mukana ollut Lilli-koira.
Seura osallistui taas kunnan ja yrittäjien organisoimaan ”Kuis kukkii”-kilpailuun. Paloaseman viereiselle pellolle istutettiin perunaa ja kylvettiin vähän muitakin juureksia ajatuksella, että ukrainalaiset pakolaiset saavat hyödyntää niitä. Kova ja kuiva maa taisi jättää sadon huonoksi.
Myllytuvalle koottiin ”Puuseppää aina tarvitaan”-näyttely, joka oli avoinna sunnuntaisin 5.6. – 14.8. klo 12-15. Vieraskirjassa kävijöitä 382. Kävijöitä oli kyllä aina kun talkoissa oltiin ja ovet oli auki. Ja ulkomaan kielilläkin piti puhua ajoittain.
Kyläkävely Tuimalantiellä käveltiin 12.6. noin 30 osallistujan voimin. Muisteltiin taloja ja asukkaita ennen 60-lukua, ja kävely päättyi vanhaan Koskenojan paikkaan, missä tutustuimme Raimo Lehtosen keräämään esineistöön hänen Kääpiö-Guggenheimiksi nimeämässä museossaan.
Juhannuksena Myllytuvan salossa liehui Suomen lippu.
Keskiviikkona 13.7. Myllytuvan pihassa laulettiin yhteislauluja Olli Urmaan säestäessä ja Jukka Aholan toimiessa esilaulajana. Osallistujia reilut parikymmentä, tauolla mehua ja pipareita.
Kosken 40. kohauksessa julkistettiin 25. Köntys, Aila Lepistö. Aila sai ylleen seuran logolla painetun t-paidan sekä airutnauhan. Haastattelun jälkeen Heikki Rantanen kyyditsi Köntyksen vanhalla moottoripyörällään visiitille Palvelukeskukseen, minkä jälkeen Köntys palasi työn ääreen.
Paimionjokiyhdistyksen jokipäivänä 4.8. esiteltiin taas myllyjen ja Myllytuvan historiaa lapsille sekä opastettiin kaarnaveneiden teossa.
Sorvaston pyöräilylle su 7.8 lähti reilut 20 pyöräilijää. Taisto Lehti oli koonnut historiapläjäyksen, jota pysähdyttiin kuulemaan monien merkittävien paikkojen luona. Evästauko pidettiin Metsäpirtin kodalla, minne Voitto Kulo oli tehnyt makkaranuotion valmiiksi. Matkaa kertyi n. 25 km ja jokunen sadekuurokin ropsahti pyöräilijöiden niskaan.
Vireä uusi Köntyksemme innostui järjestämään hyväntekeväisyystanssit ukrainalaispakolaisten hyväksi. Köntystanssit Ailan päivänä alkoivat bugg-tanssikurssilla. Tanssiorkesteri Alpertti tahditti myös Köntys-letkiksen, jonka kärjessä oli kahdeksan Köntystä ja muu porukka jatkeena. Tauoilla luettiin muutamia kaskuja ja pidettiin arpajaiset sekä läskipyörähuutokauppa. Tunnelma oli letkeä ja rahaa kertyi yli kaksi tonnia. Yhdistys sponsoroi maksamalla orkesterin palkkion.
Myllytuvan remontti eteni kovin hitaasti. Yläpäädyn kamarien lattiat jouduttiin purkamaan kokonaan lattiasienen takia, samoin pystymuuri ja piippu, koska niiden jalusta oli laho. Kalle Aho teki talkoina seinien oikaisun ja seuran miehet valoivat uuden anturan piipulle valmiiksi. Pihaan Piika innostui latomaan puretuista piipputiilistä tasannetta, perinnekukkapenkki siirrettiin uuteen multaan oikaistun lipputangon puolelle. Heikki ja Sanna urakoivat niitto- ja raivauspuuhissa Myllytuvan ympäristössä ja nuotiopaikan vieressä Tuomisen Antti korjasi riukuaitaa. Esa ja Jaska korjasivat ulkorakennuksen takaovet ja tekivät lukittavan ilmoitustaulun. Nurmikko leikattiin tarvittaessa Laineen Jarin lahjoittamalla leikkurilla.
Paimionjokiyhdistyksen Henna Juntunen tuli kanssamme raivaustalkoisiin luontopolun ja rannan risukoihin elokuussa.
Talkootunteja kirjattiin Myllytuvan vihkoo 200. Talkoolaiset kävivät silloin tällöin syömässä Karassa, Tanja tarjosi osittain ruokailut.
Kunnan organisoimalla hyvinvointiviikolla pe 4.11. Piika veti kyläkävelyn keskustan raitilla muistellen 50 v sitten olleita oloja. Osallistujia lienee ollut n. 30.
Joulukuun 1. pnä avattiin MLL:n joulukalenterissa seuran Joulupolku Myllyrannassa. Kuntoportailta Matin Aittalle polun varrelta löytyi lyhtyjen luota viisi jouluaiheista rastia, viimeisellä kapaloitu vauva seimessä, jonka Riitta Reunanen oli tehnyt. Myllytuvan ikkunoilla loivat kyntteliköt tunnelmaa kulkijoille.
Itsenäisyyspäivänä ja joulun ajaksi seura sytytti kynttilät Veteraanien ja lottien kiville.
Miika Mikkola hoiti seuran kotisivuja ja Esa Mäkelä päivitti tietoja fb-sivuille.
Isoja seuran logolla varustettuja kylpypyyhkeitä teetetiin huomionosoituksiksi 8 kpl lisää.
Heikki Rantanen teki avoinna-kyltin, jonka voi kiikuttaa sillankulmalle kun Myllytupa auki.
Hankittiin oma laminointikone.